Amigurumi

Viimeaikoina käsitöitä on tullut tehtyä vähemmän. Villasukkia on tullut neulottua, sekä miniatyyriversioita joulukortteihin että isompia itselle ja lahjaksi. Neulottua on tullut enemmän, mutta tulipa alkuvuodesta kokeiltua myös ensimmäistä kertaa amigurumin virkkausta. Ohjeen löysin Mia Bengtssonin kirjasta Amigurumi - Virkkaa uusia iloisia maskotteja.

Tämä oli ensimmäinen kokeiluni, mutta siitä tuli yllättävän hyvä. Ohje oli selkeä ja kirjan alussa oli muutenkin selkeät kuvallisia ohjeita amigurumin virkkauksen eri vaiheista. Esimerkiksi varpaiden virkkauksesta oli selkeä kuvallinen ja vaiheittainen ohje kirjassa. Kirjan lopussa oli kerrottu, minkä verran lankaa kuluisi. Välillä menin laskuissa sekaisin, jolloin joissain kerroksissa on liikaa silmukoita ja joissain liian vähän. Lopulliseen virtahepoon etujaloista tuli vähän pienemmät ja takajaloista tuli vähän suuremmat, mutta keskenään sekä etu- että takajalat ovat yhtä suuret. Virtahepo pysyi pystyssä, kun jalat asetti riittävän lähelle toisiaan. Silmiksi ompelin pienet mustat napit. Lankana oli vaaleansininen puuvillalanka ja koukun koko oli 3. Jos lanka olisi paksumpi, niin virtahepostakin tulisi isompi. Tällä ohjeella voisi tehdä isonkin virtahepon käyttämällä ontelokudetta lankana.

Virtahepo

Tämä amigurumi oli melko yksinkertainen. Laskemisen helpottamiseksi käytin avukseni neulemerkkejä sekä kerrosten laskemiseen että virkatun kierroksen silmukoiden laskemiseen. Ne olivat hyvänä apuna tässä, koska muuten laskeskeluihin olisi kulunut paljon enemmän aikaa. Virtahepo koostui yhteensä kahdeksasta palasta (vartalo, korvat, jalat ja häntä). Voisin virkata tällaisen toistekin. Tämä sopisi varmasti myös lahjaksi esimerkiksi lapselle, jos virtahevolle laittaa turvasilmät. Ehkä nyt voisin ottaa myös vastaan haasteen ja virkata ruotsinkielisestä amigurumikirjastani.